Kun joku kysyy ”Miten menee?”, vastaanko ”Ihan hyvin..” vai ”Hyvin.”? Kuljin pitkään pimeässä, ja tähän kysymykseen oli mahdotonta vastata rehellisesti. ”Ihan hyvin” -vastaus tuntuu minusta siltä, kuin valehtelisin. Se kertoo myös, että pyydän kysyjältä apua, lisäkysymyksiä. Surullista on se, että ”Ihan hyvin.” -vastaus on myös suojaava, pois työntävä viesti, jota käytin ystävilleni viestinä ”Mene pois, ja anna mun olla.”
Viestiminen on paperilla selkeää. Arkielämässä se on kuitenkin täynnä vivahteita, tulkintaa ja väärinymmärryksiä. Haluan muistaa oman keskeneräisyyteni ja herkkyyteni. On ollut niin vaikeaa sanoa: ”Mulla on paha olla. Auta mua.” Olen kuitenkin saanut sen kakistettua tarpeeksi monelle, ja ennenkaikkea Universumille niinä yksinäisyyden aamuina, kun olen herännyt tyhjänä. Tämän rehellisen sanoman esiintuominen kirjaimellisesti on tuonut mittaamattoman arvokkaan avun. Olen hämmästynyt avun luonteesta. Se tulee puskista ja kiertoteitä.
Kun seuraavan kerran ystäväsi vastaa: ”Mulla menee ihan hyvin.”, älä tyydy siihen. Tämän vastauksen takana piilee jotain särkyvää, joka on pakko rikkoa jotta uusi (tai alkuperäinen, puhdas) maaperä saa ravintoa. ”Ihan hyvin” saataa olla tuskan loppusuora.
Jarkko Räikkönen 